Asiasta tiedotettiin puolustusministerikokouksen jälkeen Brysselissä.

Johtamisjärjestelmäyksikön tehtävänä on tuottaa tietoliikenne- ja tietojärjestelmäpalvelut Naton joukkojen ja johtoportaiden johtamisen tueksi Suomessa sekä tarvittaessa koko liittokunnan laajuisesti.

Yksikössä tulee työskentelemään noin 60 ihmistä. Tehtävät täytetään suomalaisella henkilöstöllä.

Häkkäsen mukaan komentorakennekeskusteluun liittyi kuitenkin ”turhaa dramatiikkaa”.

- Komentorakenne on saanut vähän turhaa dramatiikkaa. Se on jo kaksi vuotta sitten ennen Donald Trumpin hallintoa käynnistetty hanke. Tässä on ollut jo Joe Bidenin hallinnon aikana pyrkimys siihen, että Eurooppa ottaa enemmän vastuuta myös näistä korkeimmista kenraalipaikoista, hän kuvasi.

Naton pääsihteeri Mark Rutte taas sanoi, että Nato on nyt onnistunut siirtymään Grönlanti-asiassa eteenpäin muun muassa arktisen alueen turvallisuutta vahvistavan Arctic Sentry -operaation kautta.

- Nato on demokratioiden liittouma, jossa on vapaa media ja poliitikkoja kaikilta suunnilta, kansalaisten valitsemia. Se tarkoittaa, että Natossa käydään aina keskusteluja. Olisi hyvin tylsää, jos niin ei olisi, hän sanoi lehdistötilaisuudessa.

Grönlanti-kiistan on arvioitu lauenneen osin sillä, että Rutte kävi keskustelun asiasta Trumpin kanssa Davosissa. Trump luopui tämän jälkeen muun muassa tullivaatimuksista Grönlantiin sotilaita lähettäneille maille, kuten Suomelle. Siitä, mitä Rutte ja Trump tarkalleen sopivat, ei ole kerrottu julkisuuteen juurikaan tietoa.

Rutte on saanut sekä kritiikkiä että kehuja suhteestaan Trumpiin. Osan mukaan hän on diplomatiallaan saanut sitoutettua Trumpia Natoon, osa pitää häntä taas liiankin myötämielisenä ja mielistelevänä Trumpia kohtaan.

TILANNETTA rauhoitellakseen Nato kertoi myös keskiviikkona käynnistävänsä Arctic Sentry -nimisen toiminnan arktisella alueella. Sen yksityiskohdista on kerrottu vielä varsin vähän julkisuuteen. Naton sotilaslähteen mukaan maat käytännössä lisäävät valvontaa ja harjoittelua ja jakavat keskenään enemmän tietoja keskenään.

Uutistoimisto TT:n mukaan Ruotsi kertoi torstaina osallistuvansa toimintaan Gripen-hävittäjillä. Koneet valvovat Grönlannin ja Islannin ympäristöä.

Suomi ei ole ainakaan vielä avannut tarkemmin, miten se mahdollisesti voi osallistua operaatioon. Häkkäsen mukaan nyt tulisi avata keskustelu, mitä turvallisuus arktiselle alueelle tarkoittaa ja esimerkiksi mille alueille suorituskykyjä vaaditaan.

- Me olemme edellyttäneet, että (päätökset) tehdään sotilaallisen uhka-arvion pohjalta, että missä on lähin Venäjän uhka.

Teksti: STT/Sanna Raita-aho

Otsikko ja juttu päivitetty kauttaaltaan klo 18.12.